Loitsu 28.4.2012 - 18.11.2022

 

Loitsun lähtö tuli arvaamattoman äkkiä. Maanantaina Loitsu osallitui NoseWork treeneihin, keskiviikkona kulki vaivattomasti mukana lähes parin kilometrin jäähdyttelylenkin Lumon treenien jälkeen. Torstai-perjantai välisenä yönä hengittäminen muuttui pinnalliseksi ja nopeammaksi. Onneksi saatiin lääkäriaika vielä perjantaille. Tutkimusten jälkeen tilanne oli lohduton. Kasvain oli vallannut suurimman osan keuhkoista ja mitään toivoa tilanteen kanssa ei ollut. Ainoa päätös jonka pystyi tekemään oli päästää Loitsu saman tien pois, jotta se ei joutunut kärsimään työläästä hengittämisestä enää hetkeäkään enempää. Lumo kävi myös jättämässä jäähyväiset Loitsulle toimenpiteen jälkeen. Se haisteli Loitsun läpi tarkemmin kuin minun aiemmat koirat ovat tehneet. Tultiin Lumon kanssa kotiin kahden. Reilu viikko on opeteltu elämään vain yhden koiran elämää. Välillä on suunnaton ikävä ja välillä helpotus siitä että saatiin elä aktiivista elämään loppuun saakka ilman huolia sairaudesta.

Lumon terveystulokset

Lumo täytti vuoden 16.4.2021. Vuoden ikä tarkoittaa sitä, että koiran voi tutkia luuston osalta virallisesti. Lumon kanssa suunnattiin lonkka, kyynär ja selkäkuviin 28.4.2021 Vaajakosken Huiskuhäntään.

Nykyään eläimetkin kuvataan digitaalisilla röntgenlaitteilla ja kuvat lähetetään Kennelliittoon sähköisesti, joten viralliset lausunnotkin tulevat nopeasti. 

Lumo on terve tutkituilta osin! Lonkat ja kyynärät täysin priimaa, selkälausunnossa LTV1-joka on selässä se kaikein pienin lausuttavat muutos ja minun tiedon mukaan ei vaivaa koiraa tai vaikuta sen harrastuskäyttöön. Jos selkä jumittaa niin syytä pitää etsiä ihan muualta kuin tuosta selkälausunnosta!

Lumolta tullaan tutkimaan vielä ainakin silmät ja polvet. Geenitestaus kiinnostaisi myös, mutta ei kaikkea tarvitse samassa kuussa tutkia. Ymmärrän kyllä hyvin ensimmäisen koiran ottajia tai muuten huonommassa taloustilanteessa olevia, että tuo koirien tutkiminen ei halpaa ole vaikka niin kovin tärkeää. Sekä yksilön kannalta, jotta osaa pitää koirastaan hyvää huolta (esim Netan D-lonkat) sekä rodun jalostuksen kannalta, koska jokainen tutkittu yksilö tuo tietoa rodussa olevasta geenipoolista ja genien mukana ominaisuuksien periytymisestä.

Esimerkkinä shelteillä laskettava lonkkaindeksi, joka kuvaa koiran geneettistä hyvyyttä lonkkien periyttäjänä. Koiralla voi itsellään olla esimerkiksi A-lonkat, mutta sen geeneissä on vahvasti huonompaa lonkkatulosta. Tällöin koiran lonkkaindeksi on alle 100 (100 kuvaa rodun keskimääräistä lonkkaa, shelteillä A:n ja B:n välimaastossa). 

Shelteissä löytyy useita koiria joilla itsellään on A:n lonkat, mutta lonkkaindeksi 83-89. Eli koira on itse terve, mutta ei periytä vahvasti tervettä lonkkaa. Vertaa lukuja Netan arvoihin D-lonkat ja indeksi 88 (7.5.2021)! Koira itse on sairas, mutta ei periytä sen huonompaa lonkkaa kuin nuo A-lonkkaiseksi kuvatutkaan...

Loitsu ja Lumo - syksy 2020

 Syksy 2020

Lauman uusi aika

Sunnuntaina 7.6.2020 Loitsun kaveriksi muutti Pieni Amerikanpaimenkoira Lumo.

Reilu viikko ollaan Lumon kanssa tutustuttu toisiimme ja suureen maailmaan. Lumo vaikuttaa mukavalta pennulta, joka on reipas ja rohkea sekä välillä ihan kamalan villi :D

Tutustuminen Loitsun kanssa

Lumon kanssa on tarkoitus testailla eri harrastuslajeja ja katsoa mikä on se meitä eniten kiinnostava laji. Agility tietysti vahvana ehdokkaana, mutta myös muiden lajien kokeilu kiinnostaa.

Ensimmäisinä päivinä on leikitty, matkailtu ja tällä viikolla tavattiin jo isoveli Unski ja pidettiin pentutreffit auspai Breikin kanssa. Ja käytiinhän me ostoksilla Kodin Terrassa sekä Rahulan rehussa.

Loitsun eka nolla 3 luokassa

Loitsun kanssa on kisattu 3 luokassa viime joulukuussa Kotkassa (hyl, hyl ja 10), tammikuussa Helsingissä (20 ja 15), huhtikuussa Järvenpäässä (hyl, 5 ja hyl) ja Kuopiossa (20, hyl ja hyl). Kuopion kisojen jälkeen olin jo lopettamassa koko agilityssä kisaamisen kun tuntui, että kokonaisen ehjän kisaradan tekeminen ei meiltä onnistu. Istuin Kuopiossa yksin ja mietin miksi olen täällä, kun mulla ei ole yhtään kivaa. Ystävien kanssa käytiin noiden kisojen jälkeen keskustelua harrastamisesta, treenaamisesta, kisaamisesta ja motivaatiosta. Minuun valettiin uskoa meidän vahvuuksista ja mietittiin heikkouksia. Yksinään kisaaminen ei kiinnosta, mutta onneksi pääsin ystävän kassa kisareissulle. Jos mikä niin sosiaaliset kontaktit ovat olleet jo useamman vuoden minulle se syy harrastaa agilitya. Lisäksi se että tulee liikuttua säännöllisesti myös hengästymiseen saakka.

Kisareissulle suunnattiin Vantaalle Ojangon koiraurheilukeskukseen Border Agility Teamin kisoihin. Kisoissa tuomarina Riikka Kankainen.

Kuopion kisojen jälkeen oon miettinyt millaisissa tilanteissa ne "empäs irtoakkaan ja jään haukkumaan" paikat syntyy. Näissä kisoissa sitten ohjasin nämä tunnistamani paikat huolellisesti enkä olettanut. En myöskään tähdännyt nopeimpaan nollaan vaan hyvään tulokseen niillä ohjauksilla mitkä meillä toimivat.

A-rata hyl
hyvä rata, jossa Loitsu hyppäsi yhden hypyn takaisin. Lisäksi tippui yksi rima (tippui todella monelta muultakin). Hyvää menoa ja paljon onnistuneita juttuja. Meille uusi alusta.

Chr-rata 0 (-6,85) 0 sij. 7. /27
Meidän eka 3-luokan nollarata :) Hiekkakenttä ja rimat 40 cm.

B-rata hyl
Tässä sitten tippui rimoja enemmän ja vähemmän. Hylkäys taisi tulla koiran pysäyttämisestä, mutta rauhoitin tilanteen kun kaksi rimaa ja kielto oli jo tullut. Todella jännä tuo muurin ohitus, ei oltu ainoita joille noin kävi. Rimoja tippui turhan paljon. Ehkä Loitsulla kunto ei riittänyt enää kolmannella radalla nostamaan tassuja riittävän korkealle. Kisapäivänä myös kevään ensimmäiset lämpimät kisakelit.

Kyllähän sitä kahden onnistuneen radan jälkeen on hyvällä mielellä ja katsotaan milloin saadaan reissuseuraa jotta päästään kisaamaan...